Lumikenkäilyviikonloppu

Olin ilmoittautunut viikonlopuks ESN:n järkkäämälle lumikenkäilyretkelle 10-11.3. Lauantaina aamupäivällä käytiin Jonnan kanssa ulkoilma-kirppiksellä. Oltiin kuultu et se ois Limmatplatzilla, mut pienten selvittelyjen jälkeen selvis et se on Helvetiaplatzilla. Kirppari kuhisi jo ihmisiä ja hypättiin vaan ihmisten sekaan ihmettelemään kaikkea. Jonna iski silmänsä heti alussa yhteen ruskeeseen nahkalaukkuun ja mä hipelöin ihania vanhoja rannekelloja, kangastossuja ja laukkuja. Palattiin kattomaan Jonnan nahkalaukkua ja sen vierestä löytyi myös Guccin musta kiiltonahkainen vintagelaukku. Jonna mietti kauan ja sai tingattua molemmat sataan frangiin ja niihän siinä kävi et molemmat lähti mukaan. Olin niin fiiliksissä Jonnan puolesta, koska noi laukut oli tosi hienot!

Kirpparilta

Ihanat laukut

Lauantaina oli kokoontuminen yhdeltä rautatieasemalla ja vaikka kuinka aloitin kaikki valmistelut ajoissa, mulla tuli kauhea kiire. Sain pakattua kaikki kamat otsalampuista termariin ja pääsin matkaan. Oli kyl vaikeeta miettiä et mitä sitä tarvii ja mitä evästä ottaa mukaan. Onneks oli luvattu aurinkoista ilmaa, joten sen puolesta ei tarvinnu murehtia. Lähdettiin asemalta kohti Hoch Ybrigiä, meidän lumikenkäilypaikkaa. Porukka vaikutti mukavalta ja suurinta osaa en ollu aikasemmin tavannu. Saavuttiin paikanpäälle ja saatiin räpylät jalkaan. Ensimmäinen etappi oli kävellä meidän mökille, sinne kesti noin tunnin verran. Aurinko lämmitti niin paljon et pärjäs hyvin pelkällä fleecepaidalla. Odotin et lumikenkäily ois ollut vaikeeta, mut siihen pääsi musta nopeesti kiinni. Kengät ja niiden kanssa kävely ei tuntunu myöskään raskaalta niin kuin olin aatellut. Hyvä näin! 

Roman opastaa kenkäilyn saloihin

Kenkäilyporukkaa. Huomaa pipot!

Lumikenkäilijöitä

Mökille talsittuamme meitä odotti isäntäpariskunta, joka tarjoili lämmintä mehua ja juusto/makkara-lautasia. Ne maistui hyvälle pienen urheilun jälkeen. Istuskeltiin hetki ulkona nuotion äärellä ja siirryttiin sitten sisälle laittamaan tavarat paikalleen yöpymistä varten. Alhaalla meitä odotti ruoka: pastaa, jossa on päällä ohuita ja ruskeiksi paistettuja sipulisoiroja ja yllättäen perunan paloja. Ruoka toimi hyvin ja on täkäläinen erikoisuus. Ei sitä Suomessa tuu usein sekotettua pastaa ja perunaa samalle lautaselle. Illallisen jälkeen laitettiin lumikengät taas jalkaan ja lähdettiin kenkäilemään pariksi tunniksi tähtitaivaan alle. Se oli kyl ehdottomasti retken kohokohta! Matkaa valaisi vetäjien soihdut ja osalla oli lisäks otsalamput. Oli huikeeta vaan mennä jonossa pimeillä hangilla ja loppumatkasta täyskuu nousi taivaalle ja valaisi matkaa. Tultiin takaisin mökille puolenyön aikoihin ja mentiin hetken päästä nukkumaan. Nukkumista varten oli varattu leveitä kerrossänkyjä eli ylös ja alas meni vierekkäin kumpaankin viisi henkilöä. 

Aamupala oli kahdeksalta ja se oli tosi kattava. Yhdeksän jälkeen heitettiin taas sukset jalkaan ja reput selkään ja lähdettiin kenkäilemään pariksi tunniksi. Tultiin hiihtokeskuksen tuolihissille, otettiin se ylös ja tultiin porukalla yks tosi pitkä laskettelurinne liukureilla alas. Se oli niin hauskaa! Vauhti yltyi hurjaksi ja jos koitti jarruttaa jaloilla kaikki lumi lensi naamalle eikä nähnyt yhtään mitään. En oo muutamaan vuoteen ollut liukurilla laskemassa, joten tarvii ens talvena korjata asia. Kaikkien suoriuduttua alas otettiin viimeinen nousu ja tultiin paikkaan, josta vuokrattiin lumisukset. Ryhmänvetäjä Roman kuitenkin ilmoitti, että ollaan missattu bussi ala-asemalta ja joudutaan odottamaan nyt kaks tuntia uutta. Hitto kun olin harmissani kun olin sopinut parit skypetreffit ja koulujuttuja hoidettavaks. Meidän piti olla kotona kahden aikaan ja nyt se siirtykin parilla tunnilla eteenpäin. Noh, ei auttanut muu kun mennä rinneravintolaan istuskelemaan. Tilasin kaakaota ja perunasosekeittoa ja saatiin kaks tuntia kulumaan. Bussi- ja junamatkan nuokuin ja olin niin onnellinen kun pääsin kotiin lämpimään suihkuun. Vaikka lopun kommellus harmitti, jäi reissusta silti hyvä fiilis. Lumikenkäily on kuitenkin jotain, mitä en oo tehny ennen ja suurempi elämys on tehdä se Sveitsissä isolla porukalla hienoissa maisemissa. Laskin, että käveltiin ainakin viis ellei jopa kuus tuntia vuorokauden aikana, joten se käy myös hyvästä kuntoilusta.

Hilary ja Elina

Nuotion äärellä lauantaina. Syömiseksi leipää, juustoja, makkaroita ja muuta

Elina ja Henriikka

Paikallinen herkku, jossa on sipulisoiroja ja perunoita pastan seassa

Let's go!

Letka

Niin hauskaa!! :D

Elina

Henriikka

Me näytettiin tältä kun oltiin päästy liukureilla rinne alas. No kidding! :D